Skip to content
Kandikurssit Logo Kandikurssit Logo
  • Sähköinen vastausympäristö
  • Tehtäväpankki
  • Materiaalit
    • Via Medicina
    • Omatoimiset luentomateriaalit
    • Videomateriaalit
    • Aineistopaketti
  • Simuloidut valintakokeet
  • Kirjaudu sisään
  • Valmennuskurssit
  • Ajankohtaista
  • Hakijalle
  • Kandidaattikustannus
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu sisään

Solu 1

Materiaalit
Via Medicina
Tehtäväpankin pikavalinta
Fysiikka
Kemia
Biologia
Biologia Solu Solu 1
Time limit: 0

Quiz Summary

0 of 26 Questions completed

Questions:

Information

You have already completed the quiz before. Hence you can not start it again.

Quiz is loading…

You must sign in or sign up to start the quiz.

You must first complete the following:

Results

Quiz complete. Results are being recorded.

Results

0 of 26 Questions answered correctly

Your time:

Time has elapsed

You have reached 0 of 0 point(s), (0)

Earned Point(s): 0 of 0, (0)
0 Essay(s) Pending (Possible Point(s): 0)

Categories

  1. Not categorized 0%
  2. Not categorized 0%
  1. 1
  2. 2
  3. 3
  4. 4
  5. 5
  6. 6
  7. 7
  8. 8
  9. 9
  10. 10
  11. 11
  12. 12
  13. 13
  14. 14
  15. 15
  16. 16
  17. 17
  18. 18
  19. 19
  20. 20
  21. 21
  22. 22
  23. 23
  24. 24
  25. 25
  26. 26
  1. Current
  2. Review
  3. Answered
  4. Correct
  5. Incorrect
  1. Question 1 of 26
    1. Question

    Selitä ero.

    •Sentrosomi vs sentrioli
    •Tumasukkula vs mikrotubulukset
    •Kahdentunut kromosomi vs vastinkromosomi
    •Vastinkromosomi vs vastinkromosomipari
    •Sisarkromatidi vs tytärkromosomi
    •Sentromeeri vs kinetokori

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint
    • Sentrosomi on solun mikrotubulusten organisointikeskus, sentrioli eli keskusjyvänen on sentrosomin osa. Sentrosomissa on keskellä toisiinsa kohtisuorassa kaksi sentriolia.
    • Tumasukkula käsittää koko mikrotubuluksista muodostuvan verkkomaisen rakenteen, joka kuljettaa tytärkromosomit solun eri päihin. Tumasukkula siis koostuu yksittäisistä mikrotubuluksista.
    • Vastinkromosomeja ihmisellä on kaksi, joista toinen on peritty äidiltä ja toinen isältä. Esim. kromosomipari 23 muodostuu miehellä X-kromosomista ja Y-kromosomista, jotka ovat toistensa vastinkromosomit. Kahdentunut kromosomi tarkoittaa taas sitä, kun solusyklin S-vaiheessa DNA kahdentuu ja kromosomit ovat kahdentuneina muodostaen kaksi identtistä DNA-rihmaa. Vastinkromosomit eivät ole keskenään identtisiä toisin kuin kahdentuneen kromosomin muodostavat rihmat.
    • Vastinkromosomeja ihmisellä on kaksi, joista toinen on peritty äidiltä ja toinen isältä. Esim. kromosomipari 23 muodostuu miehellä X-kromosomista ja Y-kromosomista, jotka ovat toistensa vastinkromosomit. Nämä yhdessä muodostavat vastinkromosomiparin, jotka asettuvat meioosi I:n metafaasissa jakotasoon rinnakkain.
    • Sisarkromatidit yhdessä toisiinsa kiinnittyneinä muodostavat kahdentuneen kromosomin. Kun nämä mitoosin anafaasissa irtoavat toisistaan niin muodostuu kaksi tytärkromosomia.
    • Sentromeeri on kompleksi, joka yhdistää/kiinnittää sisarkromatidit toisiinsa. Kinetokori on se sentromeerin osa, johon mikrotubulukset kiinnittyvät.
  2. Question 2 of 26
    2. Question

    Mitkä ovat NADP+:n, NAD+:n ja FAD:n tehtävät? Anna kunkin molekyylin kohdalla esimerkki, missä reaktiossa se esiintyy.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    NADP+, NAD+ ja FAD toimivat vedyn-/elektroninsiirtäjinä. Ne vuoroin hapettuvat ja vuoroin pelkistyvät solun reaktioissa. NADP+ kuljettaa vedyn ja elektronin fotosynteesin valoreaktioista pimeäreaktioihin. NAD+ ja FAD hoitavat samaa tehtävää soluhengityksen sitruunahappokierron ja elektroninsiirtoketjun välillä. 

    Glykolyysissä kaksi NAD+-molekyyliä pelkistyy. Maitohappokäymisessä NADH puolestaan hapettuu takaisin NAD+:ksi.

  3. Question 3 of 26
    3. Question

    Nimeä kaksi ihmisen solutyyppiä, joissa ei ole tumaa ja kaksi solutyyppiä, joissa on monta tumaa.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Ihmisen soluja, joissa ei ole tumaa: punasolut, verihiutaleet ja silmän linssin solut (sekä osa ihon keratinosyyteistä).

    Ihmisen soluja, joissa on monta tumaa: luustolihassolut ja osteoklastit. Osalla hepatosyyteistä on myös kaksi tumaa.

    Huom! Megakaryosyyteillä on vain yksi tuma, joka on jaokkeellinen! Mikroskoopissa se saattaa näin ollen näyttää harhaanjohtavasti usealta tumalta.

     

  4. Question 4 of 26
    4. Question

    Selitä eläinsolukalvon rakenne ja koostumus. Nimeä kalvon pääkomponentit ja selitä niiden rooli solukalvon rakenteessa/toiminnassa. (oman oppimisen kannalta olisi myös hyödyllistä piirtää kuva)

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Fosfolipidikaksoiskalvo:

    • hydrofobiset päät vastakkain -> kalvon hydrofobinen ydin
    • hydrofiiliset päät kalvon ulkopinnoilla
    • kolesteroli -> solukalvon jäykistys (alhaisissa lämpötiloissa lisää juoksevuutta)

    Kalvoproteiinit:

    • eriasteisesti lipidikalvoon uppoutuneita tai kalvon kokonaan läpäiseviä
    • kuljetus (kuljetusproteiinit), signaalien ja molekyylien tunnistus (reseptorit), tarttuminen, entsyymikatalyysi
    • hiilihydraatit kalvoproteiineihin ja -lipideihin kiinnittyneinä

    Fosfolipidikaksoiskalvo muodostaa solukalvon ”rungon”, joka ei ole kiinteä, vaan sen lipidiosa on nestemäinen (öljymäinen): kalvon komponentit (esim. proteiinit) voivat liikkua kalvon tasossa. Lipidikalvo eristää sytoplasman solunulkoisesta nesteestä estämällä polaaristen ja ionisten aineiden passiivisen kulkeutumisen solukalvon läpi.

    Solukalvojen rakenne muuttuu jatkuvasti, kun kalvosta poistetaan ja siihen lisätään komponentteja.

  5. Question 5 of 26
    5. Question

    Täytä taulukkoon soluelinten tehtävät ja laita rasti ruutuun mikäli soluelin löytyy eläin- ja/tai kasvisolulta.

    SoluelinTehtäväEläinsolussaKasvisolussa
    Tuma
    Karkea solulimakalvosto
    Sileä solulimakalvosto
    Ribosomi
    Lysosomi
    Peroksisomi
    Mitokondrio
    Viherhiukkanen
    Vakuoli
    Tumajyvänen
    Keskusjyvänen

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    SoluelinTehtäväEläinsolussaKasvisolussa
    TumaSäilyttää solun perintöainesta (DNA:ta).XX
    Karkea solulimakalvostoRibosomeja päällä, auttaa välillä proteiineja laskostumaan.XX
    Sileä solulimakalvostoLipidien muokkaus, kalsiumin varasto, maksasoluissa haitallisten aineiden muokkausXX
    RibosomiTranslaatio eli mRNA:n lukeminen polypeptidiketjuksi.XX
    LysosomiTurhien tai haitallisten yhdisteiden tuhoaminen solussa.X
    PeroksisomiHapettavat yhdisteitä, jolloin syntyy vetyperoksidia. Katalaasi-entsyymi hajottaa vetyperoksidin.XX
    MitokondrioTuottaa ATP:ta, josta solu energiaa aineenvaihduntareaktioihinsa.XX
    ViherhiukkanenSitoo auringon valoenergian kemialliseksi energiaksi glukoosiin.X
    VakuoliVeden, pigmentin tai solujätteen varasto.(Voi olla pieniä vakuoleja)X
    TumajyvänenTiivistymä tumassa, jossa tuotetaan rRNA:ta.XX
    KeskusjyvänenAuttaa solunjakautumisessa kasvattamalla sukkularihmat, jotka vetävät kromosomit erilleen.X

  6. Question 6 of 26
    6. Question

    Vertaile eläin- ja kasvisolun rakennetta ja soluelimiä.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Molemmissa on fosfolipidikaksoiskalvo, solulimakalvosto, tumakotelon ympäröimä tuma; solun täyttää solulima, jossa ovat molemmilta löytyvät soluelimet mitokondriot ja ribosomit (joko vapaana solulimassa tai kiinni karkeassa solulimakalvostossa).

    Yksi ero on kasvisolun vakuoli, jota ei yleensä löydy eläinsoluista. Lisäksi kasvisoluilla on soluseinä ja viherhiukkasia, joita ei ole eläinsolussa. Eläinsolussa puolestaan on sentriolit ja lysosomit, joita kasvisoluissa ei ole.

     

  7. Question 7 of 26
    7. Question

    Laita solusykliä kuvaavat lauseet oikeaan järjestykseen ja tunnista solusyklin vaihe:

    A. Sukkularihmat vetävät sisarkromatidit erilleen.

    B. Solu valmistautuu jakautumaan, jolloin DNA-replikaation onnistuminen tarkastetaan.

    C. Tumakotelo hajoaa ja tumasukkula alkaa muodostua.

    D. Soluliman jakautuminen.

    E. Solu kasvaa kokoa ja soluelinten määrä lisääntyy.

    F. DNA:n kahdentuminen.

    G. Kromosomit asettuvat tasoon solun keskelle.

    H. Tumakotelo alkaa muodostua ja krosomit löystyä kromatiiniksi.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    E. G1-vaihe

    F. S-vaihe

    B. G2-vaihe

    C. profaasi

    G. metafaasi

    A. anafaasi

    H. telofaasi

    D. sytokineesi

  8. Question 8 of 26
    8. Question

    Selosta passiiviset kuljetusmekanismit solukalvon läpi. Mieti jokaisesta mekanismista lisäksi esimerkki.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Passiivinen kuljetus ei kuluta energiaa (aine siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään).

    Diffuusio tapahtuu suoraan solukalvon läpi ilman erillistä kuljetusproteiinia tai kanavaa. Edellytyksenä on, että aineen molekyylikoko on tarpeeksi pieni ja että aine on joko pooliton, varaukseton tai rasvaliukoinen (rasvaliukoinen aine voi sulautua suoraan osaksi lipidikerrosta ja siten kulkeutua solukalvon läpi). Esim. kaasut (happi ja hiilidioksidi) ja rasvaliukoiset steroidit.

    Avustettu/fasilitoitu diffuusio tarkoittaa aineen kuljetusta solukalvon läpi solukalvolla olevien kanava- tai kuljettajaproteiinin avulla (kuljetuksen oltava edelleen suuremmasta pitoisuudesta pienempään). Esim. glukoosin kuljetus (GLUT-kuljettajaproteiini) ja ionien kuljetus solukalvon läpi ionikanavien kautta.

    Osmoosi on veden diffuusiota puoliläpäisevän kalvon (esim. solukalvo) läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään liuokseen. Tähän osallistuvat akvaporiini-nimiset kanavaproteiinit.

     

  9. Question 9 of 26
    9. Question

    Molekyylibiotieteiden pääsykoe 2016 teht. 4 a:

    Selitä lyhyesti mitokondrion perusrakenne ja tärkeimmät komponentit. Voit myös piirtää kuvan. (6 p)

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Ulkokalvo, sisäkalvo, DNA, ribosomit/proteiinisynteesi, hengitysketju; 1 p kustakin kun oikealla paikallaan rakenteessa.
    Selkeys ja hyvä kokonaisuus +1 p lisää.

  10. Question 10 of 26
    10. Question

    Selosta solukalvon aktiiviset kuljetusmekanismit ja anna mekanismeista esimerkit.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Aktiivisella kuljetuksella siirretään aineita pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. Tämä vaatii aina energiaa (lähteet voivat vaihdella) ja kuljetusproteiinin.

    Primaarinen aktiivinen kuljetus: energia ATP:n hydrolyysistä. Esim. Na-K-pumppu/Na-K-ATPaasi siirtää kolme natrium-ionia ulos solusta ja kaksi kalium-ionia sisään; molemmat ionit kulkevat pienemmästä pitoisuudesta suurempaan.

    Sekundaarinen aktiivinen kuljetus: energia aineen A aktiiviseen kuljetukseen saadaan aineen B passiivisesta kuljetuksesta. Eli aine B:n passiivisessa kuljetuksessa vapautuva potentiaalienergia käytetään aineen A aktiiviseen kuljetukseen pitoisuuseroa vastaan. Esim. glukoosia kuljetetaan ruoansulatuskanavasta natriumionien passiivisen kuljetuksen avulla.

  11. Question 11 of 26
    11. Question

    Selitä käsitteet endosytoosi ja eksosytoosi.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Endosytoosissa solu ottaa materiaalia ulkopuoleltaan. Tämä tapahtuu siten, että solu muodostaa kalvostaan kuopan, joka kuroutuu irti solukalvosta rakkulaksi solulimaan. Endosytoosista voidaan erottaa fagosytoosi ja pinosytoosi. Fagosytoosissa eli solusyönnissä solu endosytoi kiinteän kappaleen ja mahdollisesti hajottaa sen. Pinosytoosissa eli solujuonnissa solu ottaa sisäänsä solun ympärillä olevaa kudosnestettä.

    Eksosytoosissa solu siirtää asioita solun ulkopuolelle endosytoosille päinvastaisella tavalla. Tällöin solunsisäinen kalvorakkula sulautuu solukalvoon ja vapauttaa sisältämänsä aineet solun ulkoiseen tilaan.

  12. Question 12 of 26
    12. Question

    Molekyylibiotieteiden pääsykoe 2016 teht. 4 b:

    Solun energia-aineenvaihdunnan yksi päävaihe on sitruunahappokierto. Mitkä ovat sitruunahappokiertoa edeltävät ja seuraavat vaiheet? Missä ne tapahtuvat aitotumallisessa solussa? (4 p)

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Glykolyysi (1p) sytoplasmassa (1p), hengitysketju (1p) mitokondriossa (1p).

  13. Question 13 of 26
    13. Question

    Luettele mitoosin vaiheet ja kuvaile vaiheiden tapahtumat pääpiirteittäin. Selosta myös sytokineesi.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Profaasi eli esivaihe:

    • tumakotelon hajoaminen
    • kromatiinin pakkautuminen -> kromosomit
    • sentriolien kahdentuminen ja liikkuminen solun vastakkaisille puolille -> tumasukkulan muodostus

    Metafaasi eli keskivaihe:

    • kromosomit samaan tasoon keskelle solua
    • tumasukkulan sukkularihmojen tarttuminen kromosomien kinetokoreihin (kinetokori on osa kromatidit yhdistävää sentromeeriä)

    Anafaasi eli jälkivaihe:

    • kromatidien eroaminen toisistaan (sukkularihmat kiskovat); eroamisen jälkeen kromatideja kutsutaan tytärkromosomeiksi
    • tytärkromosomit vastakkaisille puolille solua sukkularihmojen vetämänä

    Telofaasi eli loppuvaihe:

    • kromosomien rakenteen löyhentyminen takaisin kromatiiniksi
    • tumakotelojen muodostus

    Sytokineesi:

    • tytärsolujen kuroutuminen erilleen, aktiini- ja myosiinirengas keskelle solua
    • kumpaankin soluun oma tuma ja soluelimet -> pystyvät jatkamaan eloa itsenäisesti
  14. Question 14 of 26
    14. Question

    Molekyylibiotieteiden pääsykoe 2014 teht. 2 a:

    Selitä, miten glukoosi siirtyy eläinsolun sisään. (10p)

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Glukoosi siirtyy soluun solukalvon lävitse joko passiivisen tai aktiivisen kuljetuksen avulla. . Passiivisessa kuljetuksessa glukoosi siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään ns. avustetun / helpotetun diffuusion avulla. Glukoosi liittyy väliaikaisesti solukalvolla sijaitsevaan kuljettajaproteiinin ja irtoaa siitä solukalvon sisäpuolella. Tämä kuljetustapa ei vaadi energiaa. Aktiivisessa kuljetuksessa glukoosi siirtyy solukalvon läpi samalla tavoin kuljettajaproteiinin avustuksella, mutta tapahtuma vaatii energiaa, koska siirto tapahtuu pienemmästä pitoisuudesta suurempaan.

  15. Question 15 of 26
    15. Question

    Kirjoita fotosynteesin reaktioyhtälö.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    \(6 \enspace CO_{2}\enspace +\enspace 6\enspace H_{2}O\enspace\rightarrow\enspace C_{6}H_{12}O_{6}\enspace + \enspace 6\enspace O_{2}\)

  16. Question 16 of 26
    16. Question

    Missä tapahtuvat

    a) fotosynteesin valoreaktiot

    b) fotosynteesin pimeäreaktiot

    c) glykolyysi

    d) sitruunahappokierto eli Krebsin sykli

    e) oksidatiivinen fosforylaatio (elektroninsiirtoketju + ATP-synteesi)?

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    a) viherhiukkasten yhteyttämiskalvostolla

    b) viherhiukkasten nestemäisessä välitilassa eli stroomassa

    c) solulimassa

    d) mitokondrioiden sisällä matriksissa

    e) mitokondrioiden sisäkalvolla

  17. Question 17 of 26
    17. Question

    Molekyylibiotieteiden pääsykoe 2013 teht. 4 a:

    Piirrä ja selitä eläinsolukalvon rakenne ja koostumus. Osoita piirroksessa kalvon suuntautuminen. Nimeä kalvon pääkomponentit ja selitä niiden rooli solukalvon rakenteessa/toiminnassa.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Vastauksen tulee sisältää ja selittää

    • Kalvon suuntautuminen (sytoplasma, solun ulkopuoli)
    • Fosfolipidien muodostaman kaksoiskalvon perusrakenne:
      • fosfolipidien hydrofobiset osat vastakkain keskellä (kalvon hydrofobinen ydin)
      • fosfolipidien varaukselliset/hydrofiiliset päät pinnoilla (solunsisäinen ja -ulkoinen puoli)
      • lipidikalvossa myös kolesterolia.
    • Proteiinit (kalvoproteiinit) eriasteisesti fosfolipidikalvoon uppoutuneita tai kalvon kokonaan läpäiseviä.
    • Kalvoproteiineihin ja -lipideihin kiinnittyneet hiilihydraatit solukalvon ulkopinnalla.
    • Fosfolipidikaksoiskalvo muodostaa solukalvon ”rungon”, joka ei ole kiinteä, vaan sen lipidiosa on nestemäinen (öljymäinen): kalvon komponentit (esim.proteiinit) voivat liikkua kalvon tasossa. Lipidikalvo eristää sytoplasman solunulkoisesta nesteestä estämällä polaa- risten ja ionisten aineiden passiivisen kulkeutumisen solukalvon läpi.
    • Proteiinit välittävät useimpia solukalvon ”aktiivisia toimintoja”: mm. kalvonläpikuljetus, signaalien ym. molekyylien vastaanotto (reseptorit), tunnistus, tarttuminen, entsyymikatalyysi
    • Solukalvojen rakenne muuttuu jatkuvasti: kalvosta poistetaan ja siihen lisätään komponentteja.

      (Alla oleva kuva ei sisältynyt tiekunnan antamaan mallivastaukseen)

    kuva-1-1-solukalvo

  18. Question 18 of 26
    18. Question

    Soluhengityksessä joitakin aineita tarvitaan ja toisia tuotetaan ja samalla saadaan energiaa. Kerro, mitä aineita tarvitaan, mitä aineita muodostuu ja kuinka paljon energiaa yhdestä glukoosimolekyylistä suurin piirtein saadaan.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Soluhengitykseen tarvitaan sokeria ja happea.

    Reaktioissa muodostuu hiilidioksidia ja vettä.

    Energiaa saadaan maksimissaan 34 ATP-molekyylin verran.

  19. Question 19 of 26
    19. Question

    Molekyylibiotieteiden pääsykoe 2010 teht. 1 a:

    Selosta entsyymikatalyysin periaate.

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Entsyymit ovat proteiineja, jotka katalysoivat solun kemiallisia reaktioita. Katalyysi tapahtuu entsyymin aktiivisessa keskuksessa, joka on tietty osa entsyymiproteiinin kolmiulotteista rakennetta. Substraatti sitoutuu entsyymin aktiiviseen keskukseen, jolloin muodostuu heikkojen sidosten koossa pitämä entsyymi-substraattiyhdistymä. Substraatin sitoutumisenergiaa käytetään reaktion aktivaatioenergian alentamiseen, ts. entsyymi stabiloi siirtymätilaa sitoen tämän kaikkein tiukimmin aktiiviseen keskukseen. Myös sitoutumisgeometria, aktiivisessa keskuksessa olevat katalyttiset ryhmät ja veden poissulkeminen reaktiokohdasta ovat usein katalyysiä edistäviä tekijöitä. Entsyymin spesifisyys ja katalyyttinen teho riippuvat kumpikin aktiivisen keskuksen ja substraatin ja edelleen siirtymätilan välisestä energeettisesti suotuisasta vuorovaikutuksesta, joiden avulla reaktion aktivaatioenergiaa alennetaan.

  20. Question 20 of 26
    20. Question

    a) Millä soluilla tyypillisesti on soluseinä? Mihin sitä tarvitaan? Kerro myös, mistä aineista eri solujen soluseinät koostuvat.

    b) Mikä on protoplasti?

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    a) Kasvi-, levä- ja sienisoluilla on soluseinä. Myös lähes kaikilla bakteereilla ja osalla arkeista (soluseinän rakenne vaihteleva) on soluseinä.

    Soluseinä

    • suojaa ja tukee
    • antaa tarkan muodon
    • estää solua repeämästä: kasvisoluilla on usein hyvin suuri pitoisuusero sytosolin ja soluväliaineen välillä -> vettä pyrkii kasvisolun sisään, mikä johtaa solun räjähtämisvaaraan.

    Soluseinä muodostuu

    • kasvisolulla ja leväsolulla selloluusasta
    • sienisoluilla kitiinistä
    • bakteereilla mureiinista.

    b) Protoplastiksi kutsutaan kasvisolua, sienisolua tai bakteeria, jolla ei ole soluseinää.

  21. Question 21 of 26
    21. Question

    Molekyylibiotieteiden pääsykoe 2010 teht. 2 a-b:

    Ohessa on osa HI-viruksen pintaproteiinigeenin (gp41) koodaavasta nukleotidijaksosta eli DNA:n (+)-juosteen 5 ́pää.

    5 ́..ACTCGATGGCCAACTACAAAAGGCCAAA .. 3 ́

    a) Kirjoita ylläolevaa geenisekvenssiä vastaavan lähetti-RNA:n (mRNA:n) nukleiinihapposekvenssi.

    b) Kirjoita ylläolevaa geenisekvenssiä vastaavan proteiinin aminohappoketjusta ensimmäiset viisi aminohappoa (ah) siinä järjestyksessä, jossa ne liitetään pidentyvän aminohappoketjun osaksi (kodonitaulukko on ohessa).

    Kuva: 9723142289_b561ef1af2.jpg

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    a) mRNA: 5 ́..ACUCGAUGGCCAACUACAAAAGGCCAAA .. 3 ́

    b) Aminohappo 1: Metioniini

    Aminohappo 2: Alaniini

    Aminohappo 3: Asparagiini

    Aminohappo 4: Tyrosiini

    Aminohappo 5: Lysiini

  22. Question 22 of 26
    22. Question

    Mitä tarkoittaa DNA-polymeraasin eksonukleaasiaktiivisuus?

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    DNA-polymeraasi tarkkailee jälkeään, ja jos se huomaa virheen, niin väärä nukleotidi poistetaan ja oikea liitetään tilalle.

  23. Question 23 of 26
    23. Question

    Mikä entsyymi liittyy DNA-replikaatioon ituradan soluissa, kantasoluissa ja syöpäsoluissa?

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Telomeraasientsyymit

  24. Question 24 of 26
    24. Question

    Missä solusyklin vaiheessa DNA replikoituu? Mitä DNA-replikaatio edellyttää?

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Interfaasi (S-vaihe)

    Edellytyksenä hyvät olosuhteet (esim. ravinto), solun riittävä koko, DNA:n eheys, jokin solunjakautumisen aktivoiva signaali (esim. kasvutekijä).

  25. Question 25 of 26
    25. Question

    Mitä tarkoitetaan soluhengityksellä?

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Soluhengityksellä voidaan tarkoittaa kahta asiaa:
    – Glukoosin täydellistä hajoamista vedeksi ja hiilidioksidiksi
    – Soluhengitys on soluissa tapahtuvaa kaasujen vaihtoa, jossa solun sisälle siirtyy happea ja solusta poistuu hiilidioksidia

  26. Question 26 of 26
    26. Question

    Mitä transkription alkaminen edellyttää?

    • Osasin vastata tehtävään mielestäni:

      Huonosti Hyvin

    Correct

    Incorrect

    Hint

    Kromatiinirihman purkaminen, geenin aktivaatio (transkriptiotekijät), RNA-polymeraasi kiinnittyy promoottoriin ja alkaa rakentaa esiaste-RNA:ta mallijuosteen 3’→5’-suunnassa emäsperiaatteen mukaisesti (paitsi A:n vastinemäs U)

Otsikko

Ota meihin yhteyttä

Valmennuskurssipäällikkö | Lasse Niemelä
valmennuskurssit@kandidaattikustannus.fi
+358 45 134 3122

Kandidaattikustannus Oy

(c/o Terkko Health Hub)
Haartmaninkatu 4 00290 Helsinki
kandidaattikustannus.fi

Seuraa Kandikursseja somessa

Copyright 2021 Kandikurssit | All Rights Reserved
Page load link

Käytämme sivustollamme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.

Saadaksesi lisätietoa käyttämistämme evästeistä tai kytkeäksesi ne pois päältä mene asetuksiin.

Kandikurssit
Yleiskatsaus

Sivustomme käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tallennamme esimerkiksi kirjautumisen evästeihin, jotta sinun ei tarvitse kirjautua aina uusiksi sivuille.

Voit tutustua tietosuojaselosteeseemme täältä.

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet mahdollistavat sivuston normaalin käytön. Näitä evästeitä ei käytetä käyttäjien seurantaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet

Tämä verkkosivusto käyttää Google Analytics -palvelua kerätäkseen nimettömiä tietoja, kuten sivuston kävijämäärän ja suosituimmat sivut.

Tämän evästeen pitäminen käytössä auttaa meitä parantamaan verkkosivustoamme.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!

Go to Top