Atomi ja kemian peruskäsitteitä 1

Hint

Veden molekyylikaava

Veden tiheys +4 °C lämpötilassa

Veden sisältämien alkuaineiden (happi ja vety) atomimassat

Avogadron vakio

Hint

a) Väärin. Neutronien määrä voi vaihdella = isotoopit. Protonien määrä on vakio saman alkuaineen atomeilla.

b) Oikein. (Esim. \(F^-\)-ioni on anioni. Positiivisesti varautunut ionia kutsutaan kationiksi.)

c) Väärin. Neutronien ja protonien massat ovat suunnilleen yhtä suuret (noin 1 atomimassayksikköä). Elektronit ovat huomattavasti kevyempiä.

d) Väärin. Järjestysluku Z ilmoittaa protonien määrän. Massaluku A kuvaa protonien ja neutronien yhteenlaskettua lukumäärää.

e) Oikein.

f) Oikein. (Vastakkaismerkkisesti varautuneita protoneita ja elektroneja yhtä paljon.)

Hint

1. Järjestysluku Z=16 → 16 protonia
   Massaluku A=32 → Neutroneja 32-16=16
   Varaukseton atomi eli elektroneja yhtä paljon kuin protoneita → elektroneja 16
2. Järjestysluku Z=17 → 17 protonia
   Massaluku A=37 → Neutroneja 37-17=20
   Kyseessä kloridi-ioni: varaus -1 eli elektroneja 1 kpl enemmän kuin protoneja → elektroneja 17+1=18

Hint

1. m(C) = 20 g M(C) = 12,00 g/mol
   n =  m/M = 20 g/12,00 g/mol = 1,66667 mol
   N = n · Na = 1,66667 mol · 6,02 ·1023  1/mol = 1,00333 · 1024 kpl ≈ 1,0 · 1024 kpl

2. N(C) = 10 · 1020  kpl M(C) = 12,010 g/mol
   n = N/Na = 10 · 1020 kpl / 6,02 ·1023  1/mol = 1,66113 · 10-3 mol
   m = n · M = 1,66113 · 10-3 mol · 12,010 g/mol = 0,019950 g ≈ 0,020 g 

3. m(CO2) = 10 g  M(CO2) = 44,008 g/mol
   n = m/M = 10 g/44,008 g/mol = 0,22723 mol ≈ 0,23 mol

Hint

a) \(n(Fe) = \frac{m(Fe)}{M(Fe)} = \frac{180~g}{55,85~g/mol} \approx 3,2229~mol \approx 3,2~mol\)

b) \(n = \frac{m}{M}\)  →  m = n·M

m(Fe) = 5,0 mol · 55,85 g/mol = 279,25 g ≈ 280 g

Hint

a) Protonit: 37, neutronit: 48 ja elektronit: 37

b) Protonit: 29, neutronit: 34 ja elektronit: 29

c) Protonit: 12, neutronit: 12 ja elektronit: 10 (Huom. positiivinen varaus)

d) Protonit: 8, neutronit: 8 ja elektronit: 10 (Huom. negatiivinen varaus)

Hint

a) Etsitään jaksollisesta järjestelmästä tarvittavat moolimassojen lukuarvot. Vesimolekyylissä on kaksi vetyä ja yksi happi, joten:

M(H₂O) = (2∙1,008 + 16,00) g/mol = 18,016 g/mol

b) Vastaavasti:

M(Ca(NO₃)₂) = (40,08 + 2∙14,01 + 6∙16,00) g/mol = 164,10 g/mol

Hint

a) \(M=2 \cdot 1,0079 g/mol + 1 \cdot 12,010 g/mol + 2 \cdot 15,999 g/mol = 46,0238 g/mol \approx 46,024 g/mol\)

b) \(M = 6 \cdot 12,010 g/mol + 5 \cdot 1,0079 g/mol + 1 \cdot 14,006 g/mol + 2 \cdot 1,0079 g/mol = 93,1213 g/mol \approx 93,121 g/mol\)

c) \(M = 2 \cdot 12,010 g/mol + 4 \cdot 1,0079 g/mol + 2 \cdot 15,999 g/mol = 60,0496 g/mol \approx 60,050 g/mol\)

d) \(M = 6 \cdot 12,010 g/mol + 6 \cdot 1,0079 g/mol = 78,1074 g/mol \approx 78,107 g/mol\)

Hint

\(n(H) = \frac{N(H)}{N_A} = \frac{5,0 \cdot 10^{22} ~kpl}{6,022 \cdot 10^{23} ~kpl/mol} \approx 0,083~mol\)

Hint

a) \(1s^22s^22p^63s^1\)

b) \(1s^22s^22p^63s^23p^64s^1\)

c) \(1s^22s^22p^63s^23p^5\)

d) \(1s^22s^22p^5\)

Hint

\(N=3,235 \cdot 10^{25}\)

\(n=N/N_A \) ja samalla \( n=m/M \)

Siis \(\frac{N}{N_A}=\frac{m}{M}\)

Tästä saadaan massa:

\( m=\frac{N \cdot M}{N_A}=\frac{3,235 \cdot 10^{25} \cdot 55,85~g/mol}{6,022 \cdot 10^{23}~1/mol} = 3000,244935~g \approx 3000~g \)

Hint

Lasketaan ensin ainemäärä proteiinille:

\(n = \frac{39 \cdot 10^{-14} g}{50 \cdot 10^3 g/mol} = 0,78 \cdot 10^{-17} mol\)

Hyödynnetään kaavaa \(n = \frac{N}{N_A}\), koska sen avulla voidaan laskea proteiinien lukumäärä, kun tunnetaan ainemäärä ja Avogadron vakio.

\(N = n \cdot N_A = 0,78 \cdot 10^{-17} mol \cdot 6,022 \cdot 10^{23} 1/mol = 4,69416 \cdot 10^6 kpl \approx 4,7 \cdot 10^6 kpl\)

Hint

a) \( c = \frac{n}{V} = \frac{2,1~mol}{0,500~l} = 4,2~mol/l \)

b) \( n= \frac{m}{M} = \frac{5,0~g}{(39,10 + 126,90)~g/mol} \approx 0,03012048~mol \)  →

\( c = \frac{n}{V} = \frac{0,03012048~mol}{0,100~l} \approx 0,3012048~mol/l \approx 0,30~mol/l\)

Hint

a) Fruktoosi, glukoosi tai sakkaroosi

b) Natriumkloridi (huom. ei suola!)

c) Ksylitoli

d) Askorbiinihappo (C-vitamiini)

e) Vesi

f) Typpi tai hiilidioksidi tai jokin muu elintarvikkeiden lisäaineeksi hyväksytty pakkauskaasu esim. argon tai helium

Hint

1. alkuaine on aine, jonka atomin ytimessä on tietty määrä protoneja. Alkuainetta ei voi muuttaa toiseksi kemiallisessa reaktiossa.
2. ioni on atomi tai molekyyli, jolla on sähköinen varaus, joka on yhden alkeisvarauksen tai alkeisvarauksen monikerran suuruinen
3. isotoopit ovat saman alkuaineen atomeja, joilla on ytimessään eri määrä neutroneja
4. Hundin säännön mukaan samaenergisille orbitaaleille elektronit sijoittuvat siten, että jokaiselle orbitaalille sijoittuu ensin vain yksi elektroni.
5. energiaminimiperiaatteen mukaan elektroni sijoittuu aina atomin energialtaan alimmalle vapaalle orbitaalille
6. Paulin kieltosääntö tarkoittaa sitä, että kahdella elektronilla ei voi olla samaa kvanttilukujen kombinaatiota. Samalla atomiorbitaalilla voi siis olla korkeintaan kaksi elektronia, joilla on oltava eri spinkvanttiluku.
7. orbitaali tarkoittaa sitä avaruuden osaa atomin ytimen ympärillä, josta elektroni todennäköisimmin löytyy.

Hint

Hint

a) L

b) 8 kpl (pääkuorella voi olla maksimissaan 2n² elektronia)

c) s-, p- ja d-orbitaaleja

Hint

\(n(Hb) = /frac {m}{M} = \frac {140 g/l \cdot 5 l}{64 500 g/mol} = 0,01085… mol\)

\(c = \frac {n}{V} = \frac {0,01085… mol}{5 l} = 2,17054… \cdot 10^{-3} mol/l \approx 2,17 mmol/l\)

Hint

1. 1s²2s²2p⁶3s²
2. 1s²2s²2p⁶3s²3p⁶4s²3d⁷   
3. 1s²2s²2p⁶3s²3p⁵

Hint

a) \(M(Na_3AlF_6) = 3 \cdot 22,989 g/mol + 26,981 g/mol + 6 \cdot 18,998 g/mol = 209,936 g/mol \approx 206,94 g/mol\)

b) \(M(FeSO_4 \cdot 7 H_2O) = 55,845 g/mol + 32,065 g/mol + 4 \cdot 15,999 g/mol + 7 \cdot (2 \cdot 1,0079 g/mol + 15,999 g/mol) = 278,0096 g/mol \approx 278,01 g/mol\)

c) \(M(CaCO_3 \cdot MgCO_3) = 40,078 g/mol + 12,010 g/mol + 3 \cdot 15,999 g/mol + 24,305 g/mol + 12,010 g/mol + 3 \cdot 15,999 g/mol = 184,397 g/mol \approx 184,40 g/mol\)

Hint

Ryhmät ovat jaksollisen järjestelmän 18 pystyriviä. Pääryhmiä ovat ryhmät 1-2 ja 13-18. Pääryhmien alkuaineiden elektronien määrän uloimmalla kuorella voi päätellä ryhmän numerosta; ryhmän 1 alkuaineilla on yksi ulkoelektroni, ryhmän 2 alkuaineilla kaksi, ryhmän 13 kolme, ryhmän 14 neljä jne…. Sivuryhmiä ovat ryhmät 3-12, eikä niiden ulkoelektronien määrää voi päätellä suoraan ryhmän perusteella.

Hint

a) Lasketaan ensin glukoosin moolimassa:

\(M(C_6H_{12}O_6) = 6 \cdot 12,010 g/mol + 12 \cdot 1,0079 g/mol + 6 \cdot 15,999 g/mol = 180,1488 g/mol\)

Nyt lasketaan suhteellinen osuus hapelle:

\(\frac {6 \cdot 15,999 g/mol}{180,1488 g/mol} = 0,53285… \approx 53,3 \%\)

b) Lasketaan molemmista yhdisteistä kaliumin osuus:

\(Kaliumkloridi: \frac {39,098 g/mol}{39,098 g/mol + 35,453 g/mol} = 0,52444…\)

\(Kaliumnitraatti: \frac {39,098 g/mol}{39,098 g/mol + 14,006 g/mol + 3 \cdot 15,999 g/mol} = 0,38672…\)

Lasketaan paljonko kaliumkloridissa on suhteessa enemmän kaliumia:

\(\frac {0,52444… – 0,38672…}{0,38672…} = 0,35612… \approx 35,6 \%\)

Hint

1. kloori
2. cesium
3. radium
4. argon

Hint

\(c_1 \cdot V_1 = c_2 \cdot V_2\)

\(c_1 = 1,2 mol/l, V_1 = 1,6 l, c_2 = 0,90 mol/l\)

\(V_2 = \frac {c_1 \cdot V_1}{c_2} = \frac {1,2 mol/l \cdot 1,6l}{0,90 mol/l} = 2,1333… l\)

Lasketaan tarvittava veden lisäys:

\(2,1333… l – 1,6l = 0,5333… l \approx 0,53 l\)

V: Vettä on lisättävä 0,53 litraa

Hint

1. metalli
2. puolimetalli
3. metalli
4. epämetalli

Hint

Koska ainemäärä säilyy laimennettaessa samana c₁ V₁ = c₂ V₂

1,0 mol/dm³ · 0,500 dm³ = 0,4 mol/dm³ · V₂ , josta saadaan V₂ = 1,25 dm³ , vettä tulee siis lisätä 0,75 dm³

V: Vettä tulee lisätä 0,75 dm³.

Hint

a) Kyseessä on homogeeninen liuos: natrium- ja kloridi-ionit liukenevat veteen rakenneosasinaan (muodostuu akvaioneja eli hydraatteja). Natriumkloridi ja vesi saadaan eroteltua haihduttamalla: kun vesi poistuu vesihöyrynä astiasta, jäljelle jää suolaa.

b) Heterogeeninen seos, sillä aineet eivät ole sekoittuneet keskenään rakenneosasinaan vaan suola on edelleen kiteinä ja sahajauhon molekyylit molekyylihiloissaan. Suola voidaan erottaa sahajauhoista lisäämällä seokseen vettä, jolloin suola liukenee veteen. Erotetaan sitten sahajauhot suolaliuoksesta suodattamalla. Lopuksi vesi voidaan haihduttaa.

c) Vesi ja asetoni muodostavat homogeenisen liuoksen, jonka osat saadaan eroteltua tislaamalla. Asetonin kiehumispiste on taulukkokirjan mukaan 56,5 celsiusastetta, joten se kiehuu ennen vettä.

d) Solulima ja soluelimet muodostavat kolloidisen seoksen, sillä siinä olevat organellit eivat ole liuenneet rakenneosinaan veteen, mutta niiden välistä rajapintaa ei voida kuitenkaan erottaa paljaalla silmällä. Soluelimet saadaan eroteltua sentrifugoimalla.

e) Vesi ja öljy muodostavat heterogeenisen seoksen (pysyvät omina faaseinaan). Ne voidaan erottaa toisistaan erotussuppilon avulla. Öljy on vähemmän tiheää kuin vesi, joten se asettuu suppilon yläosaan ja vesi pohjalle. Vesi voidaan päästää suppilosta alla olevaan astiaan pisaroittain, kunnes suppilossa on vain öljyä.

Hint

Kysteiini: \(C_{3}H_{7}NO_{2}S\)

Rikkiä: \(\frac{M_{S}}{M_{cys}}=\frac{32,065}{3\ast 12,010+7\ast 1,0079+14,006+2\ast 15,999+32,065}=0,26366…\approx 26 \) prosenttia

Vetyä: \(\frac{M_{S}}{M_{cys}}=\frac{7\ast 1,0079}{3\ast 12,010+7\ast 1,0079+14,006+2\ast 15,999+32,065}=0,05823…\approx 5,8 \) prosenttia

Hint

\(M_{Hb}=2932\ast 12,010\frac{g}{mol}+4724\ast 1,0079\frac{g}{mol}+828\ast 15,000\frac{g}{mol}+8\ast 32,065\frac{g}{mol}+4\ast 44,845\frac{g}{mol}\approx 65618,6596\frac{g}{mol}\)

\( c=\frac{n}{}V,\: n=\frac{m}{M}\Rightarrow c=\frac{m}{MV} \)

Koska jokainen hemoglobiini sitoo neljä happimolekyyliä, on hapen konsentraatio nelinkertainen
hemoglobiinin konsentraatioon nähden. On kuitenkin huomioitava, että vain 97%
hemoglobiinista on sitoutuneena happimolekyyliin.

\(c_{O_{2}}=0,97\ast 4\ast \frac{m}{VM_{Hb}}\ast \frac{167g/l}{65618,6596g/mol}=9,8746…\ast 10^{-3}mol/l\approx 9,9mM\)

Hint

a) Alkoholia oli 14 tilavuusprosenttia.

\( V_{etOH}=0,14V=0,14\ast 0,12l=0,0168l \)

\( m_{etOH}=\rho V_{etOH}\rightarrow \rho =0,7894g/cm^{3}=789,4g/l \)

\( m_{etOH}=789,4g/l\ast 0,0168l=13,26192g \)

Tuo alkoholimäärä jakautuu sitten tasaisesti nestetilaan:

\(V_{Iikka}=(0,60\ast 78kg)/1,0kg/l=46,8l\)

13,26192g/46,8l=0,283374…g = 0,28mg/ml eli noin 0,28 mg

b)
Promilleja veressä juomalaulun jälkeen: 0,56+0,28337…=0,84337…
Etanolia Iikan kehossa kokonaisuudessaan: 0,84337… g/l*46,8l=39,46…g
Ainemääränä: n=m/M=39,46…g/(2*12,010g/mol +6*1,0079g/mol+15,999g/mol)=0,8568…mol
Verrannolla lasketaan Iikan polttonopeus:

\(\frac{m_{0}}m_{Iikka}{=\frac{V_{0}}{V}}\Leftrightarrow V=\frac{V_{0}m_{Iikka}}{m_{0}}=\frac{0,15\frac{mol}{h}\ast 78kg}{70kg}=0,16714…mol/h\)

V=n/t => t=n/V=0,8568…mol/0,16714… mol/h =5,126h

\( 5h+0,126h\ast 60min/h=5h7,56min \)

22h 45min+5h 7,56min=1d 3h 52,56min

V: Iikka on selvä klo 03:50

c) Verrantoa:

\(\frac{t_{Aleksi}}{t_{Iikka}}=\frac{m_{Iikka}}{m_{Aleksi}}\Leftrightarrow t_{Aleksi}=t_{Iikka}\frac{m_{iikka}}{m_{aleksi}}=t_{iikka}\frac{78kg}{85kg}\)

muutos-%: kuinka monta prosenttia pienempi:

\(\frac{t_{iikka}-t_{aleksi}}{t_{iikka}}=\frac{1-78/85}{1}\approx 8,2prosenttia\)

Hint

a) Niillä on jo valmiiksi oktettirakenne, joka tarkoittaa uloimman elektronikuoren ns2 np6
orbitaalien täyttymistä. Poikkeuksena helium, jolla on vain 1s2 orbitaali.

b) Fluori ja bromi ovat saman pääryhmän alkuaineita, jotka reagoivat vastaanottamalla
elektronin saadakseen oktetin. Pääryhmää alaspäin kuljettaessa atomikoko kasvaa, ja
elektroniaffiniteetti pienenee (koska uloin kuori on tällöin kauempana elektroneja
houkuttelevasta atomiytimestä). Fluori vetää puoleensa elektroneja siis vahvemmin kuin
bromi.

c) Ensimmäisen ja toisen pääryhmän alkuaineet reagoivat luovuttamalla elektroneja. Ryhmää
alaspäin kuljettaessa uloin elektronikuori on kauempana atomiytimestä, ja elektronit
“irtoavat” siten helpommin.

d) Piiatomilla on hiiliatomin kaltainen uloin elektronikuori (koska ovat saman pääryhmän
aineita), ja pystyy siten muodostamaan samankaltaisia sidoksia. Suuremman atomikokonsa
takia se ei kuitenkaan pysty muodostamaan yhtä monimutkaisia rakenteita kuin hiili, eikä
piihin perustuvia elämänmuotoja ole löydetty.

e) Hapen uloin elektronikuori on lähempänä ydintä, joka vetää vedyn kanssa jaettuja
ulkoelektroneja vahvemmin kuin rikin atomiydin tehden aineesta poolisen. Täten
vesimolekyylien välille muodostuu vahvoja vetysidoksia. Vetysulfidissa elektronegatiivisuus
on rikin suuremman atomikoon takia pienempi, eikä vetysulfidi siksi ole juurikaan poolinen.

Hint

a) \(2\ast 22,99g/mol+12,01g/mol+3\ast 16,00g/mol+10\ast (2\ast 1,008g/mol+16,00g/mol)=286,15g/mol\)

b) \(Na:\: 0,025mol\ast 2=0,05mol,\: Na_{2}CO_{3}:\: 0,025mol,\: H_{2}O:\: 10\ast 0,025mol=0,25mol\)

c) \(prosentti=\frac{m(H_{2}O)}{m(Na_{2}CO_{3}\cdot 10H_{2}O)}=\frac{M(H_{2}O)}{M(Na_{2}CO_{3}\cdot 10H_{2}O},\: n=vakio\)

\( m-prosentti=\frac{10\ast (1,008\ast 2+16,00)}{286,15}=62,9599.. \)

eli kidesoodassa on vettä 63 massaprosenttia

Hint

Keijon kannattaa valmistaa liuos laimentamalla perusliuosta. Hän ottaa tietyn määrän 1,0 M
perusliuosta ja lisää siihen vettä, kunnes saadaan haluttu tilavuus. Tämä perusliuosnäyte sisältää
kaiken natriumhydroksidin, joka tulee uuteenkin liuokseen. Siis näytteen NaOH-ainemäärä on
sama kuin uuden liuoksen.
n1=n2, muista: c=n/V, joten n=cV

\(c_{2}V_{2}=c_{1}V_{1}\Rightarrow V_{1}=\frac{c_{2}V_{2}}{c_{1}}=\frac{0,20M\ast 0,200l}{1,0M}=0,040l\)

Tulos: 0,040 l perusliuosta, loput vettä.

Hint

p =m/V ja m=Mn (muista n=m/M, lisäksi c=n/V)

siis \(\rho =\frac{m}{V}=\frac{Mn}{V}=Mc\Rightarrow c=\frac{\rho }{M}=\frac{1,18g/mol\ast 0,35}{(1,008g/mol+35,45g/mol)}=0,0113281035mol/ml\)

Huom. laskussa on otettu huomioon suolahapon massaprosenttiosuus: ilmoitettu tiheys oli
suolahapon vesiliuokselle, ei suolahapolle!
yksikkömuunnos 0,011328mol/ml=11,328mol/l

Tulos: 11 mol/l

Hint

a) \(n=\frac{m}{M}=\frac{2,50}{34,45\ast 2+40,08}=0,02254…mol\approx 0,023mol\)

b) \(c=\frac{n}{V}=\frac{0,02252…mol}{0,150l}=0,150177…mol/l\approx 0,15mol/l \)

c) \(n_{1}=n_{2}\leftrightarrow c_{1}V_{1}=c_{2}V_{2},\: c=\frac{1}{5}c_{1}\: ja\: V_{1}=\frac{1}{5}V_{2}\)

Uuden liuoksen tilavuus on 500ml, joten sijoitetaan se yhtälöön:

\(V_{1}=500mol\ast 1/5=100ml\)

Siis Keijon kannattaa ottaa 100ml kalsiumkloridiliuosta ja 400 ml vettä. (100ml+400ml=500ml)

d) c=n/V, joten n=cV
Toisaalta \(n=\frac{N}{N_{A}}\rightarrow cV=\frac{N}{N_{A}}\rightarrow N=cVN_{A}=2\ast0,025l\ast 0,150177…mol/l\ast 6,022\ast 1023\frac{1}{mol}=4,5218…\ast 10^{21}\approx 4,5\ast 10^{21}kpl \)

Hint

Malminäytteen kaikki rauta liukenee suolahappoon. Osanäytteen kaikki rauta on
rauta(III)oksidissa. Siis siitä voidaan laskea alkuaineraudan ainemäärä:

\(n(Fe)=2n(Fe_{2}O_{3})=2\ast \frac{m(Fe_{2}O_{3})}{M(Fe_{2}O_{3})}=\frac{2\ast 0,954g}{55,85\ast 2+16,00\ast 3}=0,0119474mol\)

Koko näytteen raudan ainemäärä on 500/50=10-kertainen osanäytteen ainemäärään nähden.
Siis n(Fe,kok)=\(=0,0119474mol\ast 10=0,119474mol\)

m(Fe,kok)=M(Fe)n(Fe,kok)=\(0,119474mol\ast 55,85g/mol=6,672624g\)

Massaprosenttiosuus m(Fe,kok)/m(Fe,näyte)=6,672624g/13,45g*100%=49,6105849%
Tulos: 49,61%

Hint

a) \(c=\frac{m}{MV}=\frac{1,2g}{35,45g/mol\ast 0,025L}=1,354…mol/l\approx 1,4mol/l\)

b) \(m=\frac{cVM}{2}=\frac{1,354…mol/l\ast 0,150l\ast (35,45\ast 2+24,31g/mol)}{2}= 9,66871…g\approx 9,7g\)

Huomio, että ainemäärä tulee jakaa kahdella. Liuoksessa kloori-ionit ovat yksin, mutta
suolassa niitä on 2 per suola.

c) \(c=n/V,\: c_{1}=n/V_{1},\: c_{2}=n/V_{2}\Rightarrow c_{2}=c_{1}(V_{1}/V_{2})=1,354…\ast \frac{1}{1/3}=4,062…mol/l\approx 4,1mol/l \)

Hint

a) Na (11) ja P (15)

b) Na: 1. tasolla 2, 2. tasolla 8, 3. tasolla 1 P: 1. tasolla 2, 2. tasolla 8, 3. tasolla 5

c) 1. tasolla 2, 2. tasolla 8, 3. tasolla 8

Hint

a) 1. tasolla 2, 2. tasolla 2, oktetissa +2-merkkinen ioni

b) 1. tasolla 2, 2. tasolla 1, oktetissa +1-merkkinen ioni

c) 1 tasolla 2, 2. tasolla 8, 3. tasolla 1, oktetissa +1-merkkinen ioni

d) 1 tasolla 2, 2. tasolla 7, oktetissa -1-merkkinen ioni

e) 1. tasolla 2, 2. tasolla 6, oktetissa -2-merkkinen ioni

f) 1. tasolla 2, 2. tasolla 8, valmiiksi oktetissa

Hint

a) homogeeninen seos

b) homogeeninen seos

c) kolloidi

d) homogeeninen

e) puhdasaine

f) puhdas aine

g) heterogeeninen seos

h) kolloidi